Viemärit eivät kestä ikuisesti. Niiden saneeraus tulee ennemmin tai myöhemmin eteen jokaisessa kiinteistössä. Ja sama koskee kiinteistön muitakin teknisiä järjestelmiä. Ratkaisevaa on, tehdäänkö korjaukset ennakoiden vai vasta pakon edessä, kun vedet jo vuotavat rakenteisiin eikä lämmitys toimi, kuten pitäisi. Pahimmillaan remonttien lykkääminen kasvattaa korjausvelan niin suureksi, ettei rahoituksen järjestäminen enää onnistu.
Monessa taloyhtiössä painitaan paraikaa haastavan yhtälön kanssa. Kiinteistöjen tekniset järjestelmät: viemärit, käyttövesiputket, ja lämmitys- sekä ilmanvaihtojärjestelmät ovat yksi kerrallaan tulleet tiensä päähän. Remontit olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta niitä on siirretty eteenpäin hintojen ja lainan korkojen lähdettyä nousuun.
Taloyhtiöissä on jääty odottelemaan parempia aikoja, mikä on ymmärrettävää – elleivät kyseessä olisi niiden kriittisimmät järjestelmät.
Odottelun myötä remontit ovat kasautuneet ja lainan tarve kaiken korjaamiseen on kasvanut. Samalla kiinteistöjen arvot ovat korjausvelkojen myötä laskeneet, mikä hankaloittaa lainan saantia.
Uudenmaan Osuuspankin johtaja Janne Koivuniemi kertoikin helmikuussa 2026 Kauppalehden Talousaamu-uutislähetykseen antamassa haastattelussa, että taloyhtiöiden lainahakemuksia joudutaan hylkäämään kyseisestä syystä viikoittain. Jos laina on kuitenkin saatu, ei se välttämättä kata kaikkia remontteja.
Hyvä uutinen kuitenkin on, että kustannusten nousu on Koivuniemen mukaan nyt tasaantunut, ja myös korkotaso on asettunut maltilliseksi. Pankit rohkaisevatkin tarttumaan tilanteeseen ja hoitamaan saneeraustarpeet yksi kerrallaan kuntoon ennen kuin tilanne äityy kuvatunlaiseksi.
Paras tilanne Koivuniemen mukaan olisi, jos taloyhtiöt onnistuisivat suunnittelemaan remonttinsa 10–15 vuoden aikahorisontilla, vaiheistettuna ja tasaisesti eri vuosille jaettuna. Taloyhtiön talous pysyisi tasapainossa, vastikkeet maltillisina ja kiinteistön arvo vakaana. Hyvin hoidettu kiinteistö säilyttää myös vakuusarvonsa, eikä edellä kuvattuja pattitilanteita pääse muodostumaan.
Liian usein odotetaan vesivahinkoon asti
Samoilla linjoilla ovat myös viemärialan asiantuntijat.
– Liian monessa taloyhtiössä viemärit on päästetty todella huonoon kuntoon, minkä seurauksena on tullut vesivahinkoja. Ja niiden korjaaminen hätätoimenpiteenä vasta kallista onkin, kertoo viemärihuoltoihin ja -sukituksiin erikoistuneen Akvatek Oy:n toimitusjohtaja Ville Hyry.
Viemärivahinkojen aiheuttamien kosteusvaurioiden korjaaminen edellyttää usein rakenteiden purkamisen, jolloin korjauskustannukset saattavat Hyryn mukaan nousta moninkertaisiksi verrattuna ennakoiden tehtyyn saneeraukseen.
Viemärivahingot aiheuttavat myös merkittäviä asumishaittoja, kun taas hyvissä ajoin tehty saneeraus saatetaan tehdä asumisen siitä juuri kärsimättä.
Ennakointi kannattaa myös siksi, että riittävän hyväkuntoinen putkisto voidaan saneerata perinteistä viemäriremonttia huomattavasti edullisemmin ja helpommin sukittamalla. Sukitettaessa vanhan viemäriputken sisään rakennetaan uusi, itsekantava ja saumaton muoviputki, joka on yhtä kestävä kuin perinteisin menetelmin asennetut uudet putket. Ammattitaidolla ja laadukkailla materiaaleilla toteutettu sukitus voi jatkaa viemärijärjestelmän käyttöikää jopa 50 vuodella.
Myös vakuutusyhtiöt kannustavat ennakolta tehtäviin saneerauksiin; pienempi vuotoriski näkyy usein myös matalampina vakuutusmaksuina.
Viemäreiden kunto selville kuvaamalla
Milloin sitten on oikea aika tehdä viemärisaneeraus? Mikä hetki on tarpeeksi, muttei kuitenkaan tarpeettoman aikaisin?
Hyryn mukaan viemäreiden kunnon ja saneeraustarpeen saa parhaiten selville viemärikuvauksella.
– Se on helppo ja nopea tapa kartoittaa putkien seinämät sekä liitokset ja saada selville mahdolliset vuotokohdat, halkeamat, painaumat, karstakerrostumat sekä asennusvirheet, Hyry jatkaa.
Asiakas voi seurata ruudulta, miltä viemärin sisällä näyttää ja voi keskustella asiantuntijan kanssa havainnoista: riittääkö puhdistus tai paikallinen korjaus, vai olisiko syytä edetä saneeraukseen. Kuvauksesta tehdään myös seikkaperäinen raportti, josta viemärin kunto ja poikkeamat selviävät tarkemmin. Viemärikuvausta suositellaan tehtävän säännöllisesti, noin 5-10 vuoden välein.
Tarve putkiston kunnon selvittämiseen koskee Hyryn mukaan suurta osaa suomalaisista kiinteistöistä, sillä Tilastokeskuksen mukaan valtaosa suomalaisista asuu rakennuksissa, jotka on rakennettu vuosina 1950–1990.
– Suurimmassa riskiryhmässä ovat valurauta- ja betoniviemärit sekä ennen 1990-lukua asennetut muoviputket. Mikäli niiden viemäreitä ei ole aikanaan saneerattu tai uusittu, voivat ne valitettavasti olla jo tiensä päässä, Hyry kiteyttää.
.















